Tarkemmat tiedot Eettiset vaatteet - oppaan muodostamisesta

Miten tuotantomaat on järjestetty eettisyyden mukaan?

Tieto tuotantomaiden luokituksiin on kerätty vähemmän systemaattisesti ja hajanaisemmista lähteistä, kuin vaatemerkeissä, joten en näe järkevänä luoda yksityiskohtaista lähdeluetteloa. Pääosin tiedot eri maiden tilanteesta on saatu eri maiden työlainsäädännöstä ja Clean Clothes Campaign - järjestöltä, joka on ehkä maailman suurin vaatetyöläisten työolosuhteita parantamaan pyrkivä järjestö.


Suositeltavat tuotantomaat ovat vakaita ja demokraattisia valtioita, joiden lainsäädäntö ainakin kohtalaisesti takaa turvalliset työolot
ja kohtalaisen toimeentulon. Toki näissäkin maissa on eroja ja Pohjoismaat yhdessä muutaman Keski-Euroopan maan kanssa ovat selkeästi parhaita.


Tuotantomaista, jotka ovat niin sanotusti Osta harkiten - listalla, on varmasti eniten erimielisyyttä ja näin ollen voisin eritellä niitä hieman tarkemmin:


Itä-Eurooppa: Iso osa Suomessa myytävistä Itä-Euroopassa tuotetuista vaatteista on tehty itäisissä EU-maissa, joiden lainsäädännön pitäisi periaatteessa olla kohdallaan. Käytännössä kuitenkin lähes jokaisessa tutkimusraportissa paljastuu vähintäänkin yksittäisiä inhimillisten työolosuhteiden loukkauksia. Kuitenkin näissä maissa on paljon myös ihan kohtuullista tuotantoa eettisyydellä mitattuna.


Turkki: Turkissa työolosuhteet ovat parin vuosikymmenen aikana selvästi kehittyneet ja osassa yhtiöistä voi tuotanto-olosuhteet olla kohtuullset. Lainsäädäntö on kuitenkin heikompi kuin Itä-Euroopassa ja työntekijän työolosuhteet riippuvat selvästi enemmän eri yhtiöistä.


Etelä-Amerikka: Näiden maiden tuotanto-olosuhteista on Suomeen erittäin vaikea saada mitään muuta kuin kokemusperäistä tietoa.
Ylipäätään niissä tuotetaan kansainvälisesti katsottuna sen verran vähän vaatteita, että niitä ei ole paljon tutkittu. Suomessakin on vain muutamia
vaatemerkkejä, jotka tuovat vaatteita Etelä-Amerikasta. Näin ollen on vaikea sanoa tutkitusti mitään Etelä-Amerikan maiden tuotanto-olosuhteista. Toivon,
että tämä kaksoisjärjestelmä, jossa boikotissa olevan vaatemerkin tuotteita ei osteta, estää pahimpien Etelä-Amerikassa tuotettujen vaatteiden päätymisen
kauppakassiin.


Japani ja Etelä-Korea: Aasian kehittyneimmät taloudet, joissa valitettavasti silti on edelleen tuotantoa, joka ei kestä länsimaisella mittapuulla katsottuna. Ovat kuitenkin tämän osaston kärkimaita, joten voi olla että kymmenessä vuodessa siirtyvät Suositeltavat tuotantomaat -listalle.


Kiina: Kiinassa osa tuotanto-olosuhteista on katastrofaalisia, joiden perusteella maa kuuluisi Boikotoitavat tuotantomaat - listalle. Kuitenkin erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana on saanut lukea selvästä kehityksestä ja useista poikkeuksista tälle linjalle. Kiina on niin iso maa ja sen työ-olosuhteet ovat maan eri kolkissa niin erilaiset, ettei sitä voi yksiselitteisesti leimata yhtä heikoksi kuin esim. Bangladeshissa. Oletan, että pahimmat Kiinassa valmistetut vaatteet karsiutuvat ostolistalta pois vaatemerkkien boikoitoinnin myötä, koska tällöin heikoimmat vaatemerkit, jotka oletettavasti tekevät eettisesti heikkoa jälkeä myös Kiinassa ovat jo lähtökohtaisesti boikotissa.


On selvää, että yllä olevissa maissa on tuotanto-olosuhteissa eettisiä epäkohtia. Yhtä selvää kuitenkin on, että niiden tuotanto keskimäärin on eettisesti mitattuna eri tasolla kuin Boikotoitavat tuotantomaat - listan mailla.


Boikotoitavat tuotantomaat - lista sisältää maita, joiden työlainsaadäntö käytännössä ei mahdollista ihmisarvoista elämää länsimaisesta näkökulmasta katsottuna eikä estä lapsityövoimaa, vaarallisia työolosuhteita, orjuutta muistuttavaa palkkausta eikä monestikaan myöskään mahdollista työntekijöiden järjestäytymistä, jotta he voisivat pyrkiä parantamaan joukkovoimalla tilannettaan.

Miten vaatemerkkien eettinen listaus on muodostettu?

Vaatemerkit pyritään aina tarkastelemaan konsernikokonaisuuksina, jos vain tämä tieto on saatavilla eli kaikki saman konsernin esim. Bestsellerin vaatemerkit on samassa arviossa ja jokaisen vaatemerkin maininnat vaikuttavat konsernin kokonaisarvioon.


Jotta arvioinnin lopputulosten seuraaminen pysyisi yksinkertaisena ja yhden henkilön olisi mahdollista pitää tätä yllä, niin en käytä lähdeviittauksia vaan pelkkää lähdeluetteloa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisestä vaatemerkistä näkee suoraan vain pisteytyksen kokonaisuuden ja eri osa-alueet. Siitä ei suoraan näe, mitkä lähteet ja tapahtumat ovat aiheuttaneet pisteytyksen eikä sitä, miten pisteytys on kehittynyt vaan vain pisteytyksen tämän hetkisen tilanteen. Eli jos jonkin vaatemerkin tulos on 0, niin se ei välttämättä tarkoita, etteikö vaatemerkkiä olisi mainittu lähteissä, vaan se voi olla myös yhtä monen positiivisen ja negatiivisen arvion summa. Voin mielelläni pyrkiä auttamaan mahdollisuuksieni mukaan, jos haluatte etsiä jonkun tietyn vaatemerkin tuloksen takaa avautuvat syyt.


Kriteeristö on luotu niin, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön arvot muuttuvat lähtökohtaisesti aina yhdellä, jos vaatemerkki mainitaan positiivisessa tai negatiivisessa valossa jommassa kummassa kategoriassa. Kuitenkin hyvin vähäisissä asioissa esim. turkisten käytöstä vaatetuotannossa on saanut tai menettänyt vain 0,5 pistettä. Lisäksi laajemmista tutkimusraporteista esimerkiksi Fashion Revolution - järjestön tekemästä Fashion Transparency Index 2018 - raportista saa eri osista pisteitä, jolloin yhden vaatemerkin tulos voi vaihtua useammalla kuin yhdellä yhdenkin laajemman tutkimusraportin vuoksi. Kuitenkin muutospisteet on pyritty pitämään maksimissaan noin neljässä per raportti.


Lisäksi suomalaisesta tuotannosta saa 3 pistettä eli pääsee suoraan Suositeltavat -listalle, jos koko vaatetuotanto on Suomessa (kankaiden, lankojen ja värjäyksen tekoa ei ole erikseen tilastoitu, koska siitä on erittäin puutteelliset tiedot). Suomalaisessa tuotannossa on se hyvä puoli, että silloin tietää ostaessaan ostavansa erittäin korkeilla eettisyyskriteereillä valmistettuja vaatteita, koska suomalainen lainsäädäntö ja työehtosopimukset takaavat työntekijöille käytännössä maailman parhaat olot. Lisäksi tällöin edestakaista logistiikkaa on vähemmän, kun ostaa Suomessa tuotettua. Jos taas tuotannosta yli 50% on Suomessa, niin tällöin saa 2 pistettä ja jos edes jotain sille vaatemerkille tehdään Suomessa, niin siitä on saanut 1 pisteen.

Suositeltavat - listalle pääsee, kun pisteitä on vähintään 3 eli esimerkiksi tuotanto on kokonaan suomalaista tai sitten on kolme positiivista mainintaa sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa tai ympäristöasioissa. Listalla on tällä hetkellä lähinnä Suomessa tehtyjä vaatemerkkejä, mutta myös muutama ulkomainen vaatemerkki. Listalla on myös maailman ensimmäinen vaatemerkki, joka on saavuttanut vaatetuotannossa Reilun kaupan - sertifikaatin tuotannon osalta eli People Tree. Näitä vaatemerkkejä voit siis ostaa huolettomasti ilman tuotantomaiden tarkkailua.


Osta harkiten - lista muodostuu niistä merkeistä, joiden tulos on alle 3 mutta vähintään -1. Eli listalla pysyy ensimmäisen selkeän huonon uutisen tullessa, mutta jo toisesta uutisesta joutuu Boikotoitavat - listalle. Tämä siksi, koska mainintoja ei todellakaan tule kevyesti, vaan ne ovat yleensä erittäin vakavia asioita, kuten vaikkapa eri maiden minimipalkkalainsäädännön rikkomista, ihmiskauppaa, seksuaalista häirintää, ammattiyhdistystoiminnan estämistä tai vaikkapa lapsityövoiman jatkuvaa käyttöä. Näitä vaatemerkkejä voi ostaa, mutta pitää muistaa tarkastaa jokaisen näiden vaatemerkkien vaatteiden tuotantomaa. Eli jos tuotantomaa on boikoitoitavat tuotantomaat - listalla (kuten hyvin usein on), niin jätä vaate kauppaan.


Boikotoitavat vaatemerkit - lista muodostuu niistä vaatemerkeistä, jotka ovat vähintään kahdessa asiassa rikkoneet ihmisarvoisia työolosuhteita vastaan.

Vaatemerkkien lista on tällä hetkellä kerätty 104 lähteestä. Pyrin jatkossakin päivittämään listausta noin 3 kertaa vuodessa eli lähteiden määrä jatkuvasti kasvaa ja lista paranee.

Miksi kehotan boikotoimaan tiettyjä vaatemerkkejä tai tuotantomaita?

Varsinkin kun boikoitavat maat ja merkit muodostavat suurimman osan tämänhetkisestä vaatetuotannosta maailmanmarkkinoilla. Juuri siksi. Kansainvälisessä kapitalismissa ainoa todellinen bisneksen logiikka on raha eli mitä jää viivan alle. Voimme puhua paljon siitä, miten tuotanto-olosuhteet kehittyvät H & M:llä pikkuhiljaa jne. Todellisuudessa tästä ei ole käytännössä näyttöä. Lupauksia on paljon, tekoja vähän. Jos haluamme saada todellista muutosta vaatetuotannossa, niin siihen on vain kaksi keinoa; pakottamalla lainsäädännön tai kansainvälisen kaupan sääntöjen kautta yhtiöt toimimaan haluamallamme tavalla (tästä ei ole näkyvissä käytännössä mitään kehitystä) tai sitten suosimalla eettisempiä tuottajia ja pakottamalla vaatemerkit vähenevän kassavirran kautta parantamaan bisneksensä kannattavuutta tekemällä tuotannostaan eettisempää ja saamalla tätä kautta menettämiään asiakkaita takaisin. Joka tapauksessa ilman epäeettisten tuotanto-olosuhteiden boikotointia globaalit yhtiöt eivät muuta niitä! Samalla meidän tulisi kannustaa matalien elinolosuhteiden maita parantamaan oman maan tuotantonsa hallintaa esimerkiksi sääntelyllä ja suojaamalla omaa tuotantoaan, niin että se voi kehittyä korkealaatuisemmaksi.


Miksi ei kannata ostaa Euroopassa tuotettuja vaatteita, jos kyseisen vaatteen valmistanut vaatemerkki on boikotoitavien listalla?

Voi olla, että se yksittäinen tuote olisi ollut hyvä, mutta tällöin tuet epäeettistä brändiä ja helpotat sen epäeettisen toiminnan jatkumista. Näillä merkeillä kun on usein "eettisen pesun" merkeissä esim. 5 % tuotannosta Euroopassa ja sitten loput erittäin huonoissa olosuhteissa esimerkiksi Kaukoidässä. Tästä valitettavana esimerkkinä voi mainita vaikkapa sellaisen vaatemerkin kuin Desigual.